Loppu kesä harmaan sävyissä/ from the end of the summer in shades of gray

 Kaikki rakastavat saippuakuplia, eikö vain!  Everyone loves soapbubbles, don't they!?

 Taivas jaksaa hämmästyttää ja kiehtoa minua aina. Joskus tulee törmäiltyäkin kun katselee vain sineen.
The sky does'nt stop to amaze me, the shapes of the clouds, the colors,.. Sometimes I walk into things like lamp post, postboxes etc and or I bumb into people. Oh the embaracement.

Hiekkalaatikko hetki. Yksi pieni pojan koltiainen yksi isompi, molemmat minulle niin rakkaita. 
Their very first companioble moment on the sandbox. One small boy one bigger, both of them have a corner of my heart as theirs.

Varjot ovat heijastusten ja taivaan lisäksi yksi mielipuuhistani. Varjot jaksavat hämmästyttää myös aina ja vaan. Varjoilla on myös hauskaa leikkiä, vielä en kuitenkaan ole onnistunut karistamaan omaani kannoiltani, enkä kai haluaisikaan. Olisi aivan liian pelottavaa!

I like reflections form different surfaces, I love watching the skies, and I really like palying with shadows. They're fun to play with, thay can be easily traceable or not, they can be long, or short, funny or scary. So many things, so many shades.


On hauskaa klikkailla tietokoneella ajassa taakse päin. Vaikka vain muutaman kuukaudenkin, tai esimerkiksi heinäkuun loppuun kuten näissä kuvissa. On hämmästyttävää kuinka kuvat voivat viedä hyvin voimakkaastikin takaisin johonkin hetkeen ja muistoon. Voi ihan kuulla tuulen huminan tai lintujen laulun, auringon lämmön...

It's lovely to be able to travel in time. Just click click on your computer and from file to file. Pictures can take you back a long way or just a couple of months, or as here back to the end of summer. Photos can take you back sometimes so vividly you can almost hear the swoosh of the wind, the gentele song of birds in the threes, feel the warmth of the sun...